Kilpirauhasen liikatoiminta: Oireet ja todelliset kokemukset

Kilpirauhasen liikatoiminta on monelle pelkkä lääketieteellinen termi, kunnes se iskeytyy omaan elämään. Tässä artikkelissa jaamme todellisia kokemuksia ja tarinoita sairaudesta kamppailevilta henkilöiltä. Tarkoituksemme on valottaa sairauden monimuotoisuutta, oireita ja hoitopolkuja sekä tarjota tukea ja ymmärrystä niille, jotka kohtaavat samanlaisia haasteita.

Millaisia oireita kilpirauhasen liikatoiminta aiheuttaa?

Kilpirauhasen liikatoiminnan oireet voivat vaihdella suuresti henkilöittäin, mutta usein ne ovat selkeästi havaittavissa fyysisen ja henkisen tasapainon muutoksina. Yleisimpiä varoitusmerkkejä ovat:

Fyysiset oireet

Potilaat kertovat usein äkillisestä painonpudotuksesta, vaikka ruokahalu lisääntyy.

”Laihduin kuukaudessa 15 kg vaikka söin kuin hevonen. Illan aikana saattoi kurkusta mennä alas neljälle hengelle tarkoitettu lasagne”

Muut tyypilliset oireet sisältävät:

– Kohonnut leposyke (jopa yli 100–170 lyöntiä minuutissa)
– Hikoilu ja lämpöherkkyys
– Vatsavaivat ja tiheä ulostamistarve
– Hiuksenlähtö ja ihomuutokset

Henkiset ja emotionaaliset vaikutukset

Sairaus vaikuttaa merkittävästi myös mielialaan ja kognitiivisiin toimintoihin.

”Olin niin hermostunut etten pystynyt koulussa tunneilla keskittymään ollenkaan. Ärtyisä olin myös, monet kerrat olin saada silmäni mustaksi”

Usein esiintyy:
– Ahdistuneisuus ja mielialanvaihtelut
– Unettomuus tai päiväväsymys
– Keskittymisvaikeudet

Diagnoosin saaminen ja hoidon alkuvaiheet

Monille potilaille tie diagnoosiin on pitkä ja mutkikas. Verikokeet ovat avainasemassa sairauden tunnistamisessa.

Ensikohtaaminen lääkärien kanssa

Potilaat kertovat usein aluksi saaneen väärädiagnooseja:

”Aluksi annettiin mielialalääkkeitä, ennen kuin tajuttiin että vika oli kilpparissa”

Tärkeää on:
– Oireiden systemaattinen dokumentointi
– Kilpirauhasarvojen perusteellinen seuranta
– Erikoislääkärin konsultaatio tarvittaessa

Hoidon aloittaminen

Ensihoidossa käytetään yleensä:
– Beetasalpaajia sydämentykytyksen lievittämiseen
– Tyrazolia tai muita kilpirauhasen toimintaa hidastavia lääkkeitä

”Beetasalpaajia ilman ei pysty kirjoittamaan tai tekemään mitään tarkkaa työtä, kun kädet vapisee”

Pitkän aikavälin hoitovaihtoehdot

Kun lääkitys ei riitä, harkitaan usein radikaalimpia ratkaisuja.

Radioaktiivinen jodihoido

Tämä hoitomuoto ei ole kaikille toimiva:

”Viime kesänä kokeiltiin radiojodihoitoa, siitä ei ollut apua”

Sen eduista ja haitoista:
– Elimistön säteilyaltistus on vähäinen
– Usein johtaa vajaatoimintaan
– Vaikutukset voivat viivästyä

Leikkaushoito

Kokonaan tai osittainen kilpirauhasen poisto on usein viimeinen vaihtoehto:

”Toukokuussa 2009 päädyimme totaalityreoidektomiaan. Nyt Thyroxinin annostus on vielä hakusessa”

Leikkauksen riskit ja hyödyt:
– Pysyvä ratkaisu liikatoimintaan
– Vaatii elinikäistä hormonikorvaushoitoa
– Mahdolliset komplikaatiot kuten äänen käyttö

Elämänlaadun muutokset ja sopeutuminen

Sairaus muuttaa usein perustavanlaatuisesti potilaan arkea.

Fyysisen kunnon heikkeneminen

Monet kertovat äkillisestä energiapulan tunteesta:

”Olen kaikkea muuta kuin puuhakas. Hypotyreoosi ja silmäoireet ovat vieneet kaikki voimat”

Tyypillisiä haasteita:
– Liikunnan vähentyminen
– Unihäiriöt
– Ruumiillisten ponnistusten sietämättömyys

Henkinen taistelu

Sairaus koettelee myös mielenterveyttä:

”Miksi oikea Thyroxin-annostus ei tahdo löytyä? Miksi 36 viikon Solumedrol-hoito ei auttanut?”

Tärkeää on:
– Ammattimaisen psykologisen tuen hakeminen
– Vertaistukiryhmien hyödyntäminen
– Omaehtoisten rentoutusmenetelmien kehittäminen

Apuun ja tukeen

Kilpirauhasairauksien kanssa ei tarvitse taistella yksin.

Ammattimainen tuki

Suomessa toimii erikoistuneita tukipalveluita:
– Kilpirauhasliitto ry tarjoaa neuvontaa ja vertaistukea
– Sairaanhoitajien neuvontalinjat
– Erikoissairaanhoidon jatkoseurannat

Vertaiskokemuksien merkitys

Kokemusten jakaminen on tärkeää:

”Jos joku haluaa tietää mun kokemuksista, mielelläni vastailen kysymyksiin”

Hyödyllisiä resursseja:
– Paikalliset tukiryhmät
– Verkkofoorumit ja sosiaalisen median yhteisöt
– Potilasjärjestöjen järjestämät tapahtumat

Lääkityksen säädön haasteet

Oikean hormonitasapainon löytäminen voi viedä aikaa:

”Joulukuussa 2009 oikea Thyroxinin annostus on vielä hakusessa. Viimeksi TSH oli 5,8”

Tärkeää on:
– Jatkuva veriseuranta
– Oireiden tarkkailu
– Avoin kommunikaatio lääkäreiden kanssa